Lomailija
Konferenssin järjestäjäPärnun kaupungin historia ulottuu 1200-luvulle. Suotuisa sijainti sekä joen ja meren läheisyys ovat luoneet edellytykset siihen, että Pärnusta tuli hansakaupunki ja merkittävä kauttakulkupaikka tavaroiden tuonti- ja vientireitillä. Olemme keränneet joitakin kiehtovia tosiasioita siitä, millaista on elämä voinut olla keskiaikaisessa Pärnussa. Mikäli olet kiinnostunut keskiaikaisista tavoista ja perinteistä, tule ehdottomasti heinäkuun alussa Pärnuun, kun järjestetään seuraavat Pärnun Hansapäivät.
1. Pärnun kaupunkia on mainittu ensimmäisen kerran (siihen aikaan Perona-nimisenä) vuonna 1251. Kaupunki perustettiin ensin Vanhaan-Pärnuun. Se joutui pian ryöstöretken kohteeksi, minkä jälkeen muutettiin joen toiselle rannalle. Uusi Pärnun kaupunki perustettiin 1265. Siitä tuli tärkeä satamapaikka ja ainoa kaupunginmuurilla ympäröity linnoitus Riian ja Tallinnan välillä.
2. 1300-1400-luvuilla asui uudessa Pärnussa noin 400-500 henkeä. 1500-luvun alkuun mennessä kaupungin väkiluku oli jopa noin 600, esikaupungin ja Vanhan-Pärnun asukkaat mukaan luettuna niitä oli yhteensä lähes.
3. Pärnusta tuli keskiaikana Liivin ritarikunnan komturian keskus ja hansakaupunki. Elämä pyöri enimmäkseen kaupankäynnin ympärillä, kauppaa käytiin sekä torilla että kaupoissa. Pärnun kaupungilla olivat tiiviit kaupalliset yhteydet Riikaan ja Tallinnaan sekä Alankomaihin, Lybekiin, Rostockiin ja Danzigiin.
4. Pärnusta vietiin enimmäkseen paikallisia maataloustuotteita. Vientiartikkeleita olivat myös hylkeenrasva, härän- ja lehmäntaljat, pukinsarvet sekä hamppukuitu, josta valmistettiin köysiä.
5. Pärnun kautta tuotiin monenlaista tavaraa, kuten suolaa ja sarkaa, silliä, humalaa ja kankaita. Niitä käyttivät sekä kaupunkilaiset, aateliset että talonpojat. Suolaa tuotiin enimmäkseen Ranskasta ja Saksasta ja sitä käytettiin ruoan maustamiseen ja säilöntään.
6. Tärkeitä tuontiartikkeleita olivat myös tuoreista rypäleistä valmistetut viinit sekä olut. Varakkaille asiakkaille tarjottiin lisäksi vielä itämaisia mausteita, samaten vöitä, nauhoja, hattuja, kukkaroita jne.
7. Mielenkiintoinen tosiasia on se, että vain porvareiden oli Pärnussa mahdollista harjoittaa pienkauppaa. Vapaiden kauppakisällien mahdollisuudet kaupankäyntiin olivat rajoitettuja.
8. Keskiaikana oli sääntö, että talonpoika, joka oli 1 vuoden ja 1 päivän piileskellyt kaupungissa, vapautui moisio-orjuudesta eikä isännällä ollut enää oikeutta vaatia häntä takaisin.
9. Keskiaikaisesta Pärnusta ei ole säilynyt yhtään rakennusta alkuperäisessä muodossaan, mutta entinen kaupungin- ja linnoituksen muuri on osittain säilynyt.
10. Ainoa tähän päivään asti säilynyt keskiaikainen rakennus on entisen kaupunginmuurin kaakkoisnurkassa sijainnut Punainen torni. Nykyään on Punaisessa tornissa kaikille avattu museo, jossa pääsee tutustumaan keskiaikaiseen Pärnuun ja sen historiaan paremmin.
11. Keskiaikaisen Pärnun tärkein katu oli Pikk-katu. Nikolai-kadun varrella oli Riian portti, joka johti kaupungista kohti Riikaa kulkevalle maantielle.
12. Keskiaikaisesta Pärnusta on osittain säilynyt kaupunginmuurin ympärille rakennettu valli ja vallihaudan osa eli vallikäär, johon rakennettiin 1600-luvulla vallihaudan yli ja postitielle johtanut Tallinnan portti, joka sijaitsee siellä nykyäänkin.
13. Ympyrämuurilla ympäröidyn Uuden Pärnun sydämessä oli enimmäkseen kivitaloja. Muualla kaupungissa, mukaan luettuna lähiössä oli enimmäkseen puutaloja.
14. Taloja lämmitettiin keskiaikana kiuasuunilla ja takalla. 1300-luvulla tulivat Vanhalla Liivinmaalla tunnetuksi kuppikaakeleista valmistetut kupu-uunit, joista kehitettiin 1500-luvulle tultaessa huoneen keskellä sijaitsevat korkeat kaakeliuunit.
15. Talojen alemmissa kerroksissa olivat usein luukuilla varustetut tilat käsityöläisille tai kauppiaille. Toisessa eli pääkerroksessa sijaitsivat asuintilat sekä vierashuoneet. Korkeimmalla olivat varastotilat, johon tavarat nostettiin kadun puolella sijainneen vinssin avulla.
16. Rakennusten sisäpihoilla sijaitsivat eläinten aitaukset ja katokset, samaten jäteastia, jonka sisältö toimitettiin säännöllisesti tonttiin kuuluneelle kasvimaalle kaupungin ulkopuolelle.
17. Keskiaikaisten Pärnun asukkaiden perusruoka oli leipä. Leipurit leipoivat leipää saksalaisten esimerkkiä noudattaen vehnäjauhosta tai vehnä-ruisjauhoseoksesta. Virolaissyntyisille tai köyhemmille kaupunkilaisille valmistettiin myös halpaa ruisleipää.
18. Muilta osin ruokatilanne riippui siitä, mitä kotitaloudessa kasvatettiin ja valmistettiin. Esikaupungissa oli paljon vihannes- ja hedelmäviljelijöitä. Suosituin vihannes oli kaali. Varakkaampien pärnulaisten oli mahdollista nauttia myös oman puutarhan omenista ja kirsikoista.
19. Pärnun sijainnin ansiosta täkäläisillä asukkailla oli ruoanvalmistuksessa mahdollista käyttää paljon kalaa. Arvostetuin kala oli keskiaikana säyne, rahvaan pöydälle päätyi lähinnä silakka. Paljon syötiin kuivattua suolaturskaa, jota valmistettiin paikan päällä tai tuotiin muualta. Halutuin tuontikala keskiaikana oli suolasilli.
20. Keskiaikaisten pärnulaisten vaatetus riippui heidän asemastaan. Varakkaammat asukkaat suosivat kalliista tuontikankaista valmistettuja vaatteita. Tavallisten kaupunkilaisten ja talonpoikien piti tyytyä halvempiin paikallisiin kankaisiin tai jopa omassa taloudessa valmistetusta kankaasta ommeltuihin vaatteisiin.
21. Ajanviettomahdollisuuksia oli keskiaikaisessa Pärnussa paljon. Erityisesti rakastettiin erilaisia ajanviettopelejä kuten noppa- ja korttipelejä. Punaisen tornin pihalle on pystytetty suuri Mylly-peli, jota pelattiin täällä myös keskiaikana. Paljon musisoitiin ja kuunneltiin yhdessä musiikkia. Suosituimpia soittimia tavallisten kaupunkilaisten keskuudessa olivat säkkipilli ja juutalaisen harppu. Hienommassa seurassa arvostettiin trumpettia, huilua ja rumpua.
Kuten on jo mainittu, keskiaikaisiin tapoihin ja perinteisiin on mahdollista tutustua paremmin Pärnun Hansapäivillä, jotka pidetään heinäkuussa ja sopivat kaikenikäisille vierailijoille. Jos olet kiinnostunut tutustumisesta keskiaikaiseen Pärnuun oppaan opastuksella, on mahdollista osallistua keskiaikaan keskittyviin retkiin, joita voidaan suorittaa sekä kävelemällä että pyörällä.
