Kihnu

Kihnu ja Manija ovat ainutlaatuisen, Pärnun rannikkosaarilla yli kuudensadan vuoden ajan vallinneen perinteisen kihnulaisen kulttuurin syntymäpaikkoja. Vuonna 2003 UNESCON suullisen ja kirjallisen perinteen maailmanperintökohteeksi hyväksytty kihnulainen kulttuuri on mielenkiintoinen tuttavuus kaikille kulttuuriperinnöstä, omaperäisestä luonnosta sekä ystävällisistä ihmisistä kiinnostuneille vierailijoille.

Kihnu on Liivinlahden suurin saari ja Viron seitsemänneksi suurin saari. Saaren pinta-ala on 16,9 km², ja saaren pituus on 7 km, leveys leveimmästä kohdasta 3,3 km. Lähin paikka mantereella, Tõstamaan niemen Laon niemenkärki, sijaitsee 10,2 km päässä Kihnusta, ja lähin asuttu alue on Manijan saari eli 7,5 km päässä sijaitseva Manilaid.

Kihnun saarella on neljä kylää: Lemsi, Linaküla, Rootsiküla ja Sääre. Saaren itäosassa sijaitsevassa Lemsissä on satama, jonka kautta pääsiallinen liikenne mantereen ja saaren välillä kulkee purjehduskelpoisena aikana. Saaren länsiosassa sijaitsevassa Linakülan kylässä on sairaala, koulu, kotiseutumuseo, kirkko sekä uusi seuraintalo, kirjasto ja kunnantalo. Säären kylä sijaitsee saaren pohjois- ja keskiosassa, ja kylässä on postikonttori, pari kauppaa sekä Kurasen keskus. Saaren pohjoiskärjessä on myös lentokenttä. Etelä-Kihnussa sijaitsevasta Rootsikülan kylästä löytyy Kihnu Jõnnun muistokivi, sääkeskus sekä majakka.

Kulttuuri

Kihnun saari mainittiin ensimmäisen kerran nimellä Kyne vuonna 1386, ja ensimmäinen maininta saaren asukkaista on peräisin vuodelta 1518. Historialliset aineistot viittaavat siihen, että Kihnussa on käynyt kalastajia sekä hylkeenpyytäjiä jo 3000 vuotta sitten.

Kihnu on vanha merenkulkijoiden, kalastajien sekä hylkeenpyytäjien saari. Kihnulaiset miehet ovat viettäneet aina suurimman osan ajastaan merellä, joten naiset ovat hoitaneet asiat kotona. Kihnulaiset naiset ovatkin saaren käsityöperinteen, kansantanssien, leikkien sekä musiikin käsittävän kulttuuriperinnön suojelijoita ja ylläpitäjiä. Itse tehdyn kihnulaisen kansallispuvun hame eli kört on edelleen kihnulaisten naisten arkivaate.

Nykyään kihnulaisten elämä on muuttunut entisaikoihin verrattuna, mutta saarella noudatetaan yhä edelleen esivanhempien vanhoja tapoja. Näistä vanhimmat ja alkuperäisimmät ovat avioliittoon liittyvät perinteet yhdessä kolme päivää kestävien häiden kanssa, mutta lisäksi on myös useita muita perinteitä sekä rituaaleja, jotka liittyvät esimerkiksi juhannukseen, martinpäivään, katrinpäivään sekä muihin kalenterivuoden perinteisiin juhlapäiviin. Niinpä saarella kannattaa vierailla erityisesti perinteisinä sekä kirkollisina juhlapäivinä.

Eristyneisyytensä vuoksi, kihnulainen kulttuuri ja vuosisatojen mittaiset perinteet ovat säilyneet elinvoimaisina. Kihnulaisen kulttuurin hyväksyminen UNESCON henkisen kulttuurin helmien joukkoon on suuri tunnustus, ja velvoittaa kihnulaiset säilyttämään ikiaikaiset tapansa erityisen huolellisesti!

Slider