Kihnun saari

Kihnu on Riianlahden suurin saari ja Viron seitsemänneksi suurin saari. Kihnun pinta-ala on 16,9 km², saari on 7 km pitkä ja 3,3 km leveä. Lähin mannerpiste, Tõstamaan niemimaan Lao-niemeke, sijaitsee 10,2 km:n päässä Kihnusta. Kihnu on Pärnumaan rannikkosaarilla jo yli 600 vuotta eläneen ainutlaatuisen Kihnun alkuperäiskulttuurin koti.

Kihnun kulttuurialue, joka kuuluu Unescon suullisen ja henkisen perinnön maailmanluetteloon, tarjoaa kiinnostavaa koettavaa jokaiselle kulttuuriperinnöstä ja ystävällisistä ihmisistä kiinnostuneelle vieraalle. Kihnun saari valittiin vuonna 2021 Euroopan TOP 100 kestävän matkailun (Green Destinations) parhaaksi menestystarinaksi.

Kulttuuri

Kihnu on muinainen merenkulkijoiden, kalastajien ja hylkeenmetsästäjien saari. Kihnun saari mainittiin ensimmäistä kertaa nimellä Kyne vuonna 1386 ja sen asukkaat vuonna 1518. Kalastajat ja hylkeenmetsästäjät kävivät Kihnussa jo 3000 vuotta sitten.

Kihnun miehet ovat historiallisesti viettäneet suuren osan ajastaan merellä, joten saaren asiat ovat jääneet naisten hoidettavaksi. Kihnun naisista on tullut saaren käsitöitä, tansseja, leikkejä ja musiikkia sisältävän kulttuuriperinnön suojelijoita ja välittäjiä. Itsetehty Kihnun kansallishame on edelleen heidän jokapäiväinen vaatekappaleensa. 

Syrjäisyytensä vuoksi kihnulainen kulttuuri ja vuosisatoja vanhat perinteet ovat yhä täysin elinvoimaisia, ja arjessa noudatetaan edelleen esi-isien viisautta. Muuttumattomina ovat säilyneet esimerkiksi perinteet, jotka liittyvät naimisiin menoon ja kolme päivää kestäviin häihin, sekä monet muut tavat ja rituaalit, joita noudatetaan edelleen kansan- ja kirkkokalenterin juhlapäivinä.

Kihnu Reesuratas

Kihnun vierailijoille on laadittu saareen tutustumiseksi reitti ”Kihnu Reesuratas”, joka yhdistää kaikki saaren nähtävyydet yhdeksi kierrokseksi. Reitti on lähes 23 kilometriä pitkä, ja sen voi kulkea kävellen, pyörällä tai autolla. Polkupyörällä sen läpäisemiseen kuluu 412 tuntia riippuen fyysisestä kunnosta ja matkustustarkoituksista.

Saapuminen Kihnun saarelle

Kihnun saarelle pääsee ympäri vuoden Kihnu Virve -lautalla, joka lähtee 34 kertaa päivässä Munalaidin satamasta (n. 40 km Pärnusta). Lauttalippuja voi ostaa Kihnu Veeteed -sivustolta, ja koska saarella järjestetään paljon suosittuja tapahtumia, liput kannattaa aina varata etukäteen. Jos et onnistu saamaan lippuja lautalle tai haluat tehdä vesiretkestä erityisemmän, Kihnulle voi matkustaa myös erikoistilauksesta kulkevilla aluksilla. Lue lisää Visit Kihnu -sivulta.

Kihnun lautalle pääsee autolla, moottoripyörällä ja polkupyörällä. Suosittelemme jättämään auton Munalaidin sataman vartioidulle parkkipaikalle. Kihnun saarella on kätevintä liikkua polkupyörällä, jonka voi vuokrata Kihnun satamasta. Pyörällä on helppo kiertää koko saari. Se on myös hauska ja urheilullinen tapa viettää aikaa seurueen ja perheen kanssa.

Kihnun saarella on yöpymistä varten kotimajoitusta, muutama matkailutila ja pari vierastaloa. Saarella on kaksi pientä ruokakauppaa ja pari pienempää ruokapaikkaa, jotka eivät välttämättä ole auki joka päivä. Perhe tarjoaa kotimajoituksessaan vieraille yleensä myös ruokaa.

Kihnun saarella ei ole pankkiautomaatteja, joten ota saarelle mennessäsi tarpeeksi käteistä mukaan. Korttimaksu ei välttämättä toimi joka paikassa.

Kihnun saarella on neljä kylää:

  • Lemsi
  • Linaküla
  • Rootsiküla
  • Säären kylä

Itäosassa sijaitsevassa Lemsissä on satama, jonka kautta mantereen ja saaren välinen pääliikenne tapahtuu navigointikaudella. Saaren länsiosassa sijaitsevassa Linakülassa on sairaala, koulurakennus, kotihistorianmuseo, kirkko ja uusi kansantalo, jossa sijaitsevat myös kirjasto ja kunnanhallitus. Säären kylä sijaitsee saaren pohjoisosassa ja keskellä. Siellä on postitoimisto, kauppoja ja Kurasen keskus. Etelä-Kihnussa sijaitsevassa Rootsikülasta löytyvät Kihnu Jõnnu -muistokivi, sääasema ja majakka.

Matkailusektori

Hae

Lomailija

Konferenssin järjestäjä

Matkailusektori