fbpx

Soomaa
kansallispuisto​

Vuonna 1993 perustettu Soomaan kansallispuisto on Viron toiseksi suurin kansallispuisto, jonka 39 884 hehtaarin pinta-alasta puolet on erilaisia suoalueita. Pärnun ja Viljandin maakunnan rajalla sijaitseva Soomaa tunnetaan suurista, miltei koskemattomista soistaan sekä joistaan ja aluetta pidetäänkin perustellusti yhtenä Viron luonnon helmistä. Soomaalle tunnusomaiset tulvat voivat kansallispuiston kokonaispinta-alasta kattaa jopa 17 500 hehtaaria ja paikalliset kutsuvatkin tulva-aikaa viidenneksi vuodenajaksi.

Kansallispuisto suoalueineen on tunnustettu kuin:

  • kansainvälisesti tärkeä lintualue eli IBA vuodesta 1989,
  • kosteikkoja suojeleva Ramsar-alue vuodesta 1997,
  • Natura suojelualueiden verkostoon kuuluva luonto- ja lintualue vuodesta 2004.
Riisan suo (Valokuva: Priidu Saart)

Toiminnat Soomaalla

Soomaan alueella on kansallispuiston lisäksi myös kulttuurinähtävyyksiä : Suure-Kõpun kartanoTorin hevossiittola ja Kurgjan maaseutumuseo, joihin kaikkiin on helppo tutustua alueen yritysten tarjoamien monipuolisten ja vuodenaikojen mukaisesti vaihtelevien luontomatkailupalvelujen ansiosta. Suoretkilumikenkäretki, lintubongaus–luonnonhavainnointi sekä kanoottiretki ovat vaihtoehtoja Soomaahan ja kansallispuiston puolivilliin ympäristöön tutustumiseen.

Omatoimisille matkailijoille Soomaan luonnonpuistosta sekä sen ympäristöstä aina Kurgjasta Viljandiin ja Pärnuun saakka, löytyy yli 50 erilaista, vierailijoille tarkoitettua ja Viron valtion metsänhoitokeskuksen (RMK) ylläpitämää nuotio- ja majoituspaikka, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Katso tarkemmin TÄSTÄ.

Kanoottiretki Soomaalla (Valokuva: Innervisionteam)

Viisi vuodenaikaa

Soomaan omaperäinen maasto, suot, jokiniityt sekä hiekkadyynit tarjoavat uusia yllätyksiä kaikkina vuodenaikoina. Soomaa tunnetaan kuitenkin parhaiten nähtävyydestä, josta paikallisten kylien asukkailla on tähän saakka tapana sanoa, että heillä on viisi vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy, talvi ja tulva-aika.

Ennen vanhaan tavattiin sanoa jalkojen osuessa suoraan veteen aamulla sängystä noustessa: “Katsopas, vieras on saapunut!“ Tulvaveden aikaan alueella pääsee liikkumaan pääasiassa kanootilla, kajakilla tai paikallisella veneellä, joka tunnetaan nimellä haabjas ja joilla pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin muutoin pääsee vain talvella lunta ja jäitä pitkin. Haabjan eli yhdestä puusta veistetyn veneen valmistamistaito on säilynyt tähän asti. Tällä hetkellä haetaan Soomaan haabjan liittämistä Unescon kulttuuriperintölistaan.

Hääpari saapuu haabjalla

Joet ja jokien varrella sijaitsevien rantaniittyjen sekä suometsien alkuperäinen luonto on säilynyt miltei koskemattomana. Tulva-aikaan joella voikin nähdä metsäneläimiä ja lintuja, jotka pysyttelevät yleensä piilossa metsän sydämessä tai joenvarressa kasvavien puiden suojassa. Soomaalla on useita retkipolkuja,  joita pitkin pääsee kulkemaan vaihtelevassa maastossa.

Välillä korkealle noussut kevätvesi siirtää myös halkopinoja sekä kevyempiä rakennuksia paikoiltaan. Joet ja tulvavesi ovat luoneet Soomaalla useita perinteitä ja ovat auttaneet myös ylläpitämään niitä. Nokkelana keksintönä voidaan pitää muinaista yhdestä puusta veistettyä haabjas-nimistä venettä. 

Ennen muinoin varhaiskevään tulvavesiin valmistauduttiin jo hyvissä ajoin: leipää leivottiin varastoon, halkopinot köytettiin kiinni aitoihin, viljavakat nostettiin pukkien päälle ja lattiat naulattiin kiinni ristikkäisillä laudoilla, jotta nouseva vesi ei veisi niitä mennessään. Tulvat saattoivat kestää jopa pari viikkoa. Myös rakennukset on Soomaalla rakennettu toisin kuin muualla Virossa: ulko-ovi on joelle päin. Useat rakennukset on rakennettu korkeammaksi, jotta vesi mahtuisi talon alle.

Talo Soomaalla (Valokuva: Dream Beach Media)

Soomaa info

Tietoa Soomaasta Miten Soomaalle pääsee? Yöpyminen Soomaalla ja mikä on tilanne viidentenä vuodenaikana?