Vuonna 1985 tontti myönnetään lomakeskusyhdistyksen toimistorakennuksen rakentamista varten. Se valmistuu vuonna 1987, ja on nyt täysin uusittu. 

Lomakeskusyhdistyksen toimistorakennus 

Tällä paikalla ei ole aiemmin ollut pysyvää rakennusta. Tontin takaosassa sijaitsi ainoastaan nykyisen Supeluse tn 24:n rakennuksessa toimineen parantolarakennuksen silikaattinen apurakennus, jonka seinät otettiin nyt käyttöön, kun aletaan rakentaa hallintorakennusta vastaperustetulle Pärnun lomakeskusyhdistykselle. 

Yhteislaitos muodostetaan vuoden 1974 alussa, kun siihen asti itsenäisinä toimineet kolme Pärnun parantolaa – ”Estonia”, ”Rahu” ja ”Sõprus” – yhdistetään, ja niitä tukevina yksikköinä toimivat Mudaravila ja Kuurordi Club (rantasalonki tai lomakeskus). Tavoitteena on tuottavuuden lisäämisen nimissä saattaa ne yhtenäisen johdon alaisuuteen – otetaan käyttöön yhteinen varastonhallinta, yhdistetään ajoneuvokanta ja yhdenmukaistetaan hankintajärjestelmät. Viralliseksi nimeksi tulee Pärnu Kuurordi Ravi- ja Puhkeasutuste Koondis. 

Koska keskushallinto tarvitsee myös keskitettyjä toimistotiloja, aletaan uudella vuosikymmenellä etsiä sopivinta paikkaa hallintorakennukselle parantola-alueen keskellä. Tarkoitukseen valitaan Nõukogude-kadulla oleva kiinteistö, joka on jo Lomakeskusyhdistyksen omistuksessa. Koska suurimman osan rakennustyöstä tekee yhtymän oma rakennusosasto, kaksikerroksinen rakennus valmistuu suhteellisen lyhyessä ajassa. Se avataan vuonna 1987, ja valmis rakennus sijaitsee tuolloin osoitteessa Nõukogude tänav 18b.

Rakennuksen pääosassa sijaitsevat toimistotilat, Supeluse-kadun puoleisessa osassa on kahvilatila, jossa on suuri kupolikatto, ja toisen kerroksen tiloissa on sali, jossa on samanlainen kupolikatto. Erityisesti suunnitellun rakennuksen arkkitehtoniset elementit sulautuvat harmonisesti yhteen viereisen vanhan rakennuksen kanssa. 

Itsenäisyyden palauttamisen jälkeen kahvilan tiloissa avataan 1990-luvulla suosittu ympäri vuorokauden avoinna oleva alkoholimyymälä. Pihanpuoleisessa siivessä jatketaan lomakeskuksen hallintaa. Siellä sijaitsee myös parantola ”Estonian” hallinto. Sitten rakennuksen omistajaksi tullut ammattiyhdistysten keskusliitto päättää myydä talon vuoden 2000 alussa yksityiselle sektorille. Uusi omistaja toteuttaa kunnostuksen ja tänne avataan vierasmaja ”Villa Delfine”, jossa on 20 huonetta. 

Vierasmaja Delfine ja sen kolmas kerros 

Median tietoisuuteen tämä vierasmaja nousee vuonna 2008, kun kaupunginhallitus aloittaa tämän kohteen osalta Virossa ennennäkemättömän prosessin, jossa yrityksen ilman asianmukaista rakennuslupaa rakentama laajennusosa päätetään purkaa omistajan vastalauseista huolimatta. 

Syynä tähän on rakennuksen seuraava laajennusprosessi, jossa vuonna 2006 Supeluse-kadun puoleinen osa rakennetaan uudelleen, nyt kolmikerroksisena rakennuksena. Ja vaikka tähän rakennustoimintaan oli saatu tarvittavat luvat, rakennuttaja aloittaa lisäkerroksen rakentamisen myös sisäpihan puoleiseen siipeen. Vaikka vastaava rakennuslupa puuttuu, lisäkerros valmistuu kaupunginhallituksen kielloista, sakoista ja naapurikiinteistöjen omistajien vastustuksesta huolimatta. 

Koska sittemmin omistajaa vaihtaneen hotellin omistaja on kieltäytynyt purkamasta itse laittomasti rakennettua kerrosta ja koska alustava kieltopäätös kumotaan seuraavassa oikeusasteessa, kunta päättää aloittaa täytäntöönpanomenettelyn pakkopurkujen avulla. Saaga huipentuu 21. huhtikuuta 2008, jolloin paikalle saapuu kaupunginjohtaja Mart Viisitamm henkilökohtaisesti. Purkutyöt kestävät kuusi viikkoa, ja yli miljoona kruunua maksavien töiden kustannukset sekä oikeudenkäyntikulut peritään hotellin omistajayhtiöltä. 

Nykyään kiistanalainen kolmas kerros on rakennettu uudelleen seuraavan kaupunginhallituksen vuonna 2015 hyväksymän asemakaavan mukaisesti. Vierasmajan sijaan Supelusen taloihin 22 ja 24 rakennetaan vuoteen 2010 mennessä yksityiset hoitokodit – Villa Maren täysihoitola ja hoitokoti Fööniks.  Fööniks.