fbpx

Tiesitkö? Pärnu on Viron Tasavallan syntymäkaupunki

Tiesitkö, että Pärnua voidaan pitää Viron Tasavallan syntymäkaupungiksi, koska nimenomaan Pärnussa luettiin kansalle ensimmäisen kerran Viron Tasavallan itsenäisyysjulistus ja täältä ovat lähtöisin useat Viron Tasavallan alkuaikojen merkkihenkilöt, muun muassa Viron Tasavallan ensimmäinen presidentti Konstantin Päts?

Priidu Saart1
Kuva: Priidu Saart

Viron itsenäisyyspäivää juhlitaan virallisesti 24. helmikuuta, mutta ensimmäisen kerran luettiin itsenäisyysjulistus juhlallisesti Pärnussa Endla-teatterin parvekkeelta helmikuun 23. päivän illalla kello 20.

Itsenäisyysjulistuksen oli Pärnuun tuonut helmikuun 23. päivän iltapäivällä Jaan Soop, Viron autonomisen kuvernementin eli maapäivien hallintojohtaja. Itsenäisyysjulistuksen painatus järjestettiin nopeasti Aleksander Jürvetsonin kirjapainossa Hospidali-kadulla.

Painolämpimät itsenäisyysjulistukset ehdittiin saada valmiiksi juuri ennen itsenäisyysjulistuksen suunniteltua lukemista Endla-teatterin parvekkeelta. Rüütlin aukiolle kokoontuneelle kansalle jaettiin julistuksen tekstit ja sinimustavalkoiset nauhat. Ja täsmälleen kello kahdeksalta koitti se hetki, jolloin Viron maapäivien edustaja Hugo Kuusner luki soihtujen valossa Endla-teatterin parvekkeelta Viron Tasavallan itsenäisyysjulistuksen. Juhlallisen tapahtuman kunniaksi nostettiin teatteritalon lipputankoon sinimustavalkoinen lippu ja kuultiin kiväärin laukauksia. Orkesterin säestyksellä laulettiin Viron kansallislaulu Mu isamaa, mu õnn ja rõõm.

Helmikuun 24. päivän aamulla Pärnun pataljoonan komppaniat sekä koulujen ja seurojen edustajat tulivat uudelleen Rüütlin aukiolle. Toteutettiin ensimmäinen paraati ja sinimustavalkoisine nauhoineen marssittiin pitkin Rüütli-katua kaupungintalolle, jossa allekirjoitettiin Viron Demokraattisen Tasavallan julistamista koskeva dokumentti. Samana päivänä, 24.02 Viron pelastuskomitea alkoi Tallinnassa antamaan päiväkäskyjä ja perustettiin Viron väliaikainen hallitus.

24. helmikuuta itsenäisyysjulistus luettiin vielä Torissa ja Viljandissa. 25. helmikuuta itsenäisyysjulistus toimitettiin myös muihin Viron kaupunkeihin. Samana aikana saksalaiset kulkivat Valgasta rautatietä pitkin Pärnuun ja sieltä aina Tallinnaan saakka. Virossa alkoi noin 9 kuukautta kestänyt miehitys eikä sen takia ole 25. helmikuuta myöhemmin enää vietetty juhlapäivää.

Konstantin Pätsin johtama väliaikainen hallitus päätti 12. helmikuuta 1919, että Viron Tasavallan julistamispäivää juhlitaan 24. helmikuuta.

Priidu Saart2
Kuva: Priidu Saart
Priidu Saart3
Kuva: Priidu Saart

Tärkeämmät Viron Tasavallan syntymään liittyvät paikat Pärnussa

Viron Tasavallan syntymätarinan kaikkein tärkeimpänä paikkana voidaan pitää entistä Endla-teatteria ja sen vieressä sijaitsevaa Rüütlin aukiota, jota tänään kutsutaan Itsenäisyydenaukioksi. Tällä aukiolla sijaitsee itsenäisyyden julistamisen muistomerkki, joka esittää alkuperäisissä mitoissaan Endla-teatterin parvekkeen, josta itsenäisyysjulistus kansalle luettiin. Muistomerkille on kirjoitettu Viron itsenäisyysjulistuksen alkuperäinen teksti sekä vanhalla että nykyaikaisella kirjoitustavalla sekä lisäksi sokeiden pistekirjoituksella. Endla-teatterin rakennus tuhoutui alkuperäisessä paikassa vuonna 1944. Entisen teatteritalon paikalla sijaitsee nykyään hotelli Pärnu ja sen vieressä on Endlan historiallisen teatteritalon pronssista valmistettu pienoismalli, joka laitettiin siihen vuonna 1989.

Osoitteessa Rüütli 47 oli ennen toista maailmansotaa komea puurakennus, jossa muun muassa oli myös Viron demokraattisen puolueen Pärnun osaston johtaja Jaan Karun asunto. Kansallismieliset poliitikot kokoontuivat hänen luonaan helmikuun 23. päivän illalla, laatiakseen jatkotoimintasuunnitelman ja mennäkseen yhdessä teatteritaloon itsenäisyysjulistuksen julistamistilaisuuteen. Kyseinen rakennus ei ole säilynyt ja sen tilalla on tänään kalkkitiilitalo.

Hospidali 14 sijaitsi Meie Kodumaa -niminen kirjapaino, jossa painettiin itsenäisyysjulistukset, jotka jaettiin kaupunkilaisille.

Heti entisen Endla-teatterin vieressä, osoitteessa Pargi 1 sijaitsi Pärnun virolaisen pataljoonan esikunta, jota johti kapteeni Feliks-Johannes Tannebaum. Juuri tämän pataljoonan kiväärien laukausten säestämänä Viron Tasavalta julistettiin 23. helmikuuta. Pataljoona osallistui täydessä varustuksessa myös 24. helmikuuta toteutuneeseen paraatiin.

Priidu Saart4
Kuva: Priidu Saart
Juhani Särglep & Katri Palm
Kuva: Juhani Särglep & Katri Palm

Helmikuun 24 päivä oli vuonna 1918 sattumalta sunnuntai eli kirkon päivä. Sen johdosta pidettiin Pärnun Eliisabetin kirkossa jumalanpalvelus, jossa virolaisen seurakunnan pappi Ferdinand Alexander Hasselblatt luki kaikille jumalanpalvelukseen tulleille kaupunkilaisille edellisenä iltana julistetun itsenäisyysjulistuksen.

Pärnun kaupungintalo jää ikuisesti Viron Tasavallan historiaan, koska juuri täällä allekirjoitettiin juhlallisesti Viron demokraattisen tasavallan julistamisasiakirja.

Pärnun poikalukiossa, jossa tänään sijaitsee Pärnun Kuninga-kadun peruskoulu, ovat opiskelleet useat itsenäisyyden julistamiseen liittyvät henkilöt. Tästä koulusta ovat muiden joukossa valmistunet esimerkiksi Konstantin Päts, Hugo Kuusner ja Jüri Vilms.

Entisen poikalukion ja nykyisen Kuninga-kadun peruskoulun edessä on muistomerkki „Ajahetk“ (suom. Ajankohta), josta alkaa pitkin Aia-katua kulkeva tasavallan syntymätarinasta kertova kävelyreitti. Muistoreitille, jonka nimi on “Läbimurre“ (suom. Läpimurto), on tallennettu maamme itsenäistymisen tärkeämmät faktat, henkilöt ja päivämäärät vuosilta 1917.-1918. Reitti kulkee Kuninga-kadun peruskoulun luota Itsenäisyydenaukioon saakka.

Pärnu on ylpeä Viron Tasavallan syntymäkaupungin tittelistä ja joka vuosi järjestetään täällä Viron itsenäistymisen kunniaksi useita tapahtumia.

Silver Gutmann1
Kuva: Silver Gutmann