Lomailija
Konferenssin järjestäjäPärnun maakunta on yksi Viron vihreämmistä paikoista. Yli 20% Pärnun kaupungin pinta-alasta muodostavat puistot ja viheralueet ja noin 50% Pärnun maakunnan pinta-alasta peittävät metsät. Kun lisäämme tähän ympäristöystävällisen ajattelutavan sekä meren, joen ja ranta-alueet, voidaankin pitää Pärnua kaikin tavoin vihreänä paikkana, jossa on hyvä asua ja johon on aina hyvä tulla viettämään lomaa.
Luonnon säilyttämisen lisäksi täällä pidetään kunniassa myös vanhoja perinteitä ja arvostetaan paikallista ruokaa, kulttuuria, ympäristöä sekä tietysti yhteisöä itseään. Vierailunarvoisia paikkoja löytyy ympäri Pärnun maakunnan – Kihnusta Soomaahan, Kablista Matsaluun saakka. Pärnun kaupungille on myönnetty myös Green Destination eli vihreän matkankohteen titteli, joka on yksi seitsemästä vihreästä kohteesta koko Virossa.
Lajirikkaat puistot
Pärnun komeat puistokujat aivan kutsuvat kävelylenkille. Suurin niistä on rantapuisto, joka on luonnonsuojelualue ja yli 100 vuotta vanha. Täältä löytyy Virolle tyypillisiä lajeja kuten mänty, tammi, tervaleppä, vaahtera, hieskoivu, kuusi ja lehmus. Vieraita puulajeja ovat esimerkiksi puistolehmus, euroopanlehtikuusi, serbiankuusi, punasaarni, berliininpoppeli ja makedonianmänty. Rantapuiston kautta kulkee myös kuntopolku ja täällä on paljon istumapaikkoja, jossa on hyvä lepuuttaa jalkoja tai pitää piknikkiä. Puistoalue on jaettu teemoittain ja käytön mukaan eri osiin. Puiston merenpuoleisessa osassa on kaupungin suosituin leikkikenttä.
Pärnun kaupungin korkein piste on nimeltään Munamägi ja sitä ympäröi Munamäen puisto. Luonnonystävien kannattaa katsoa siellä kasvavia puita hieman tarkemmin, koska Munamäen rinteiltä voi löytää esimerkiksi Virossa suhteellisen harvoin kasvavaa mustamäntyä ja keltakoivua. Munamäestä voi jatkaa kävelyä kohti Vallikäärin puistoa, joka sijaitsee entistä kaupunginmuuria ympäröineiden vallien ja vallihaudan alueella. Täällä voi nähdä vanhoja ja arvokkaita lehmuksia sekä nauttia korkean suihkulähteen kimaltelua ja loisketta.
Useita vaihtoehtoja autovapaan kulkemiseen
Pärnun kaupunki muodostaa kiinteän kokonaisuuden ja siihen on hyvä tutustua kävellen tai polkupyörällä. Ulkoilu raittiissa ilmassa tarjoaa mukavaa vaihtelua autolla kulkemiseen ja lisäksi pääsee tutustumaan paikkoihin, joihin autolla ei pääsekään, kuten esimerkiksi Pärnun allonmurtaja, Mai-alueen kevyen liikenteen väylä ja näkötorni tai Jaansonin polku.
Pärnussa on yhteensä yli 85 km pyöräteitä ja polkupyörällä pääsee myös kaupungin ulkopuolelle, esimerkiksi Valgerandaan tai Lottemaahan. Pärnuun lomalle tultaessa ei ole tarvetta ottaa mukaan pyöriä, koska Pärnussa on useita polkupyörien vuokrausmahdollisuuksia. Google Mapsin avulla on kehitetty pyöräkierrokset kaupungin sisällä ja eri suuntiin kaupungin ulkopuolelle, kuten esimerkiksi Pärnu – Ikla, Pärnu – Soomaa ja Pärnu – Kihnu.
Ainutlaatuinen Unescon maailmanperintö
Pärnun maakunnassa on kaksi ainutlaatuista Unescon maailmanperintöluetteloon merkittyä nähtävyyttä. Ensimmäinen sellainen kohde on Kihnun saari ja sen kulttuuriympäristö, jossa jokainen kulttuuriperinnöstä, omalaatuisesta luonnosta ja ystävällisistä ihmisistä kiinnostunut voisi vierailla kerran elämässä. Kihnulainen kulttuuri on jo yli 600 vuotta vanha ja paikalliset siirtävät sitä kunnialla ja ylpeydellä sukupolvelta toiselle. Kihnun saari on valittu myös Euroopan 100 kestävän matkailun menestystarinan joukkoon.
Vuonna 2021 lisättiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon toinenkin Pärnumaan perintö – Soomaan yhdestä puusta veistetyn veneen eli haapion rakentaminen ja käyttö. Tämä kulkuväline oli ja on myös nykyään Soomaalla käytössä varsinkin keväisellä tulvakaudella eli viidentenä vuodenaikana. Tämä on yhdestä puusta koverrettu, matalapohjainen, kanoottia muistuttava vene, jolla on mahdollista kulkea myös siellä, johon tulva-aikana ei pääse jalan tai muulla kulkuneuvolla. Haapion rakentaminen alkaa sopivan puun löytämisestä ja enimmäkseen käytetään sen valmistamiseen haapapuuta.
Pärnun rantaniityt ja kaupunkilehmät
Pärnun rantaniityt ovat luonnonsuojelualueita ja kattavat noin 375 hehtaarin suuruisen alueen, joka on myös tärkeä pysähdyspaikka muuttolinnuille ja kasvupaikka useille uhanalaisille kasvilajeille, kuten esimerkiksi baltiantoukokämmekälle, hentokarvalehdelle ja karhunputkien sukuun kuuluvalle Angelica palustrikselle. Joka kevät tuodaan rantaniityille kaupunkilehmät, jotka huoltavat rantaniittyjä ja pitävät niitä avoimina syksyyn asti. Rantaniittyihin ja lehmiin on mahdollista tehdä lähempää tuttavuutta Mai-rannan näkötornista tai Pärnun keskusrannan vieressä sijaitsevalta 600-metriseltä näköalatornilla varustetulta retkipolulta.
Kaupunkilehmien projekti on tuonut Pärnulle kuuluisuutta ja kansainvälistä huomiota. Kestävää matkailua kehittävä kansainvälinen Green Destinations – järjestö on valinnut Pärnun vuosina 2020 ja 2021 maailman 100 kestävimmän matkankohteen joukkoon. Vuonna 2021 myönnettiin Pärnulle pronssitason merkki matkailukohteen kestävästä kehittämisestä.
