Nähtävyydet

Kirkko

Vanha kirkko (kappeli) sijaitsi saaren pohjoiskärjessä, korkeimmalla hiekkatörmällä. Perimätiedon mukaan kirkko tuhoutui tulipalossa Pohjansodan aikana (1700-1710). Vanhalta kirkonmäeltä on löydetty tuolloin käytössä ollut hautapaikka sekä ns. maanalainen hautausmaa. Luterilainen uskonpuhdistus saapui Kihnuun Ruotsin vallan alkuvuosina noin vuonna 1530. Uusi kappeli rakennettiin keskelle saarta, suunnilleen nykyisen kirkon paikalle. 1624 samaan paikkaan rakennettiin sivukirkko.

Vuonna 1840 alkaneessa uskonnon vaihtamisinnostuksessa kihnulaiset kääntyivät joukoittain ortodokseiksi. Tsaarin määräyksen myötä, kivinen kirkkorakennus luovutettiin ortodoksiselle seurakunnalle, ja rakennukseen lisättiin sipulikupoli. Kirkkoa ympäröivä aita ja värikkäistä tiilistä ladottu portti on rakennettu edellisen vuosisadan alussa.

Hautausmaa on kihnulaisille yhtä pyhä paikka kuin kirkkokin. Hautausmaalle mennään hiljaa ja arvokkaasti, eikä koskaan auringonlaskun jälkeen, jotta vainajia ei häirittäisi. Vielä nykyäänkin käytössä olevalla hautausmaalla on ristejä, joihin merkityt kuolinvuodet ajoittuvat 1800-luvun loppuun. Hautausmaa pääportin viereen on haudattu kuuluisa kapteeni Enn Uuetoa eli Kihnu Jõnn, jonka maalliset jäännökset siirrettiin Tanskasta Kihnuun vuonna 1992. Kapteenin vieressä lepää Jõnnun viimeisen laivan ”Rock-Cityn” saarelta kotosin ollut puuseppä Karl Jerkwelt. Jõnnun muistokivi on pystytetty kapteenin kotipaikalle Rootsikülan kylään tämän peräänantamattoman miehen syntymäpaikkaan.

Kihnun museo

Kihnun museo perustettiin vanhaan koulutaloon vuonna 1974. Näyttelytilat koostuvat neljästä huoneesta. Yhdessä talonpuoleisessa huoneessa on kihnulaisten naivististen taiteilijoiden töitä sekä tunnettuja paikallisia miehiä, kuten esimerkiksi kulttuurintutkija Theodor Saarta, kapteeni Enn Uuetoaa ja hopeaseppä Peeter Rooslaidua esittelevä näyttely – huoneen toisessa päässä esitellään saarelaisten arkea: työkaluja, vaatteita, käsitöitä ja huonekaluja. Museon kokoelmiin kuuluu yli 700 esinettä.

Kihnun majakka

Kihnun majakka, joka sijaitsee saaren eteläkärjessä, Pitkänän niemessä, on tehty Englannissa valmistetuista osista ja pystytetty vuonna 1864. Kihnulaiset kutsuvat majakkaansa sanalla puak, ja puakinvartijoina tunnetut majakanvartijat ovat olleet yleensä venäläisiä. Majakan korkeus meren- ja maanpinnasta on vastaavasti 31 ja 29 metriä.

Slider