Pärnun arkkitehti Margit Kõrtsin vuonna 1997 valmistuneen hankkeen pohjalta tänne rakennetaan vanhasta Bööcken kiinteistöstä lohkotulle kulmatontille Mudaravilaa vastapäätä kolmikerroksinen huvila, joka saa epätavallisen nimen Matias. 

Tontti on aiemmin ollut ilman pysyviä rakennuksia, mutta siellä on sijainnut eri aikoina erilaisia kioskeja ja paviljonkeja. Valitettavasti varhaisimman rakentajaa tai pitäjää ei tiedetä, vaikka se on säilynyt melko monissa ennen ensimmäistä maailmansotaa kylpylaitoksen ympäristössä otetuissa valokuvissa. 

Pärnun ensimmäinen paikallinen elokuvateatteri 

Viron elokuvahistorian tärkeänä päivämääränä pidetään vuotta 1908, jolloin Tartossa perustettiin Viron ensimmäinen paikallinen elokuvateatteri (sähköteatteri ”Illusioon” Heinätorilla). Pärnussa valmistuu ensimmäinen elokuvateatterirakennus vuotta aiemmin, tässä kylpylaitosta vastapäätä. Samalla ei voida sanoa, että kyseessä olisi paikallinen elokuvateatteri, sillä muutaman vuoden kuluttua tämä vajamainen rakennus puretaan ja siirretään täältä kaupungin keskustaan. 

Kansallisarkistossa säilytetään Theodor Põntsonin tilaamaa hanketta elokuvateatterin rakentamiseksi Bööckeltä vuokratulle tontille. Rakennuspiirustukset laatii vasta nimitetty kaupunginarkkitehti Alfred Jung, ja elokuvateatteri avataan yleisölle keväällä 1907. Lehden mukaan se ei ainakaan aluksi ole kovin menestyksekäs: ”Hiljattain avattiin täällä Baade-kadulla elektrobiografinen teatteri, joka on avoinna sekä arkipäivisin että sunnuntaisin. Osallistuminen aluksi vähäistä.” 

Elokuvateatteria johtaa aluksi tallinnalainen elokuvateatterin omistaja Karl Stephan ja vuodesta 1909 lähtien Pärnussa asuva juutalainen David Burmistrovitš. Hänestä tulee myöhemmin Pärnun pitkäaikaisin elokuvateatterin omistaja, joka on toimitusjohtaja sekä ”Idealissa”, ”Pallaksessa” että jälkimmäisen seuraajassa – Jaan Pullin uudessa, vuonna 1930 avattavassa elokuvateatterissa Vee-kadulla (neuvostoaikana elokuvateatteri Kiir). 

Elokuvateatteri täällä rannalla ei ole kovin suosittu. Viimeisen kerran se mainostaa itseään. Supeluse-kadulla elokuussa 1910, marraskuusta lähtien elokuvateatteri on siirretty uuteen ja luultavasti parhaaseen mahdolliseen paikkaan kaupungin keskustassa – aivan rautatieasemarakennuksen viereen (paikalle, jonne 1990-luvulla rakennettiin DeLange-niminen liikekeskus, Pikk tn 11). 

Tarassevitšin limonadikoju 

Vaikka Supeluse-kadun kulmassa sijaitsevan elokuvateatterin alla oleva aukio jäi tyhjäksi, sen vieressä olleen pienen paviljongin tilalle rakennetaan uusi. Paviljonkihankkeen tilaa vuonna 1913 joku Gusev, ja hankkeessa sitä kutsutaan hedelmäkojuksi. Kyseessä on kevyt paviljonkityyppinen katos, jonka yhdessä nurkassa on pieni myyntitiski. Myyntipaikan ottaa pian haltuunsa kauppias Tarassevits, joka teettää paviljonkiin ovet ja ikkunat, ja toimii täällä useita vuosia.

Venäjällä syntynyt Parfen Tarassevitš (1872-1958) on naimisissa Pärnussa syntyneen Ekaterinan kanssa, ja heidän kotinsa sijaitsee läheisellä Väike-Ohvitseri (Kajaka) -kadulla. 

Tarassevitš toimii yrittäjänä – pitää 1920-luvun alussa ravintolaa Kuursaalissa ja myöhemmin ruokakauppaa Karusselli-kadulla. Vuonna 1926 hän pyrkii myös kaupunginvaltuustoon asunnonomistajien listalla. 

Rakentamaton postitoimisto 

Neuvostoaikana tänne suunnitellaan rakennettavaksi viestintäasema. Entisen Wessetin talon ensimmäisen kerroksen varastohuoneen kanssa tilan jakava Pärnun 3. viestintäasema on nimittäin vakavassa tilanpuutteessa, etenkin ottaen huomioon kesäkauden suuri kävijämäärä. Uuden postitoimiston hankkeen suunnittelee arkkitehti Kalju Luts (1931-1995), jonka töihin kaupungissa kuuluu myös hotelli ”Pärnu”. 

Viestintäaseman paviljonki jää kuitenkin rakentamatta tälle paikalle. Vuonna 1973 valmistuu Kuuse-kadulle paljon suurempi ja monipuolisempi viestintätoimistorakennus, johon tulee tavanomaisten postipalvelujen lisäksi myös lennätin ja viisi puhelinpistettä kaukopuheluita varten sekä lehtienlukusali. Kaikki sitä varten, että pystytään paremmin palvelemaan eri puolilta Neuvostoliittoa saapuvia turisteja. Koska vieraiden ruokailuissa on kesäaikana edelleen ongelmia, päätetään rakentaa Nõukogude-kadulle toinen paviljonkityyppinen ruokailubaari, joka saa nimen ”Romantika”. 

Vuonna 1997 Pärnun arkkitehti Margit Kõrts laati hankkeen kerrostalon rakentamiseksi tälle kulmatontille. Kuvauksen mukaan rakennuksen arkkitehtoninen suunnittelu on saanut vaikutteita 1930-luvun funktionalismista ja Pärnun huviloiden rakennusperinteestä. Tästä syystä on luovuttu harjakatoista tasakattojen hyväksi, ja julkisivuissa suositaan vaaleaa rappausta. Kaksikerroksiseen päärakennukseen tulee porrastettu kolmas kerros, pihalle on suunniteltu uima-allas ja kadunpuoleiselle etupihalle koristeellinen suihkulähde. Ensimmäiseen kerrokseen on suunniteltu myös salonkimaiset kahvilatilat, mutta kahvilaa ei kuitenkaan ole avattu. Rakennus valmistuu vuonna 1998.